{"id":626,"date":"2023-04-27T11:26:59","date_gmt":"2023-04-27T11:26:59","guid":{"rendered":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/?p=626"},"modified":"2023-04-27T11:27:38","modified_gmt":"2023-04-27T11:27:38","slug":"terva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/2023\/04\/27\/terva\/","title":{"rendered":"Terva"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Puuterva<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tervaus on todenn\u00e4k\u00f6isesti tuhatvuotinen ulkopintojen k\u00e4sittely perinne. Tervattuja pintoja on s\u00e4ilynyt meid\u00e4n p\u00e4iviimme asti, l\u00e4hinn\u00e4 kirkoissa lautaseiniss\u00e4 ja paanukatoissa. Avoin puutynnyri seisoi joka talossa pihalla, ainakin maaseudulla. Koska ennen vanhaan k\u00e4siteltiin, kaikkea mahdollista, tervalla ty\u00f6kaluista savupiippuihin ja hevosrattaisiin.<\/p>\n\n\n\n

Yksi erikoismuoto tervasta on nk. roslaginmahonki joka on sekoitus tervasta ja pellava\u00f6ljyst\u00e4. Roslaginmahonkia k\u00e4ytettiin pintoihin jotka haluttiin tervata, jotta kest\u00e4isiv\u00e4t kosteutta ja s\u00e4it\u00e4, mutta eiv\u00e4t silti olisi tahmeita kuten puhdas terva.
<\/strong><\/p>\n\n\n\n

S\u00e4vytetty terva<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Puhdas terva on v\u00e4rilt\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 kullanruskeaa mutta sen voi s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 useimmiten eri pigmenteill\u00e4. Yleinen s\u00e4vytys ennen vanhaan oli \u201d punaterva\u201d, jota laitettiin kirkkojen lautakattoihin ja kellotapuleihin sek\u00e4 hirsiseiniin.. Se valmistettiin sekoittamalla tervan joukkoon punaista maav\u00e4ri pigmentti\u00e4. K\u00e4yt\u00e4 mahdollisimman vaaleaa pigmentti\u00e4 koska terva joka tapauksessa vie v\u00e4ris\u00e4vyst\u00e4 voiton. Kimr\u00f6\u00f6kin musta oli my\u00f6s perinteinen ns \u201dmusta terva\u201d v\u00e4ris\u00e4vy ulko- ja talousrakennuksien nurkissa, p\u00e4\u00e4dyiss\u00e4, ovissa ja porteissa. Vanha resepti oli noin  15 -20 kg mustaa kimr\u00f6\u00f6ki pigmentti\u00e4 200 litraan tervaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Roslaginmahonkia 1700-luvulta asti<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Joku on kutsunut roslaginmahonkia maailman parhaaksi puu\u00f6ljyksi ja t\u00e4st\u00e4 on helppo olla saamaa mielt\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n muu tuote ei sovellu niin hyvin verantojen lattioihin, laitureihin, penkkeihin ja muuhun puuhun joka seisoo ulkona vuoden ymp\u00e4ri. Etuna on ennen kaikkea se ett\u00e4 se s\u00e4ilyy puussa eik\u00e4 haihdu pois, niin kuin liuotinpohjaiset puu\u00f6ljyt tekev\u00e4t. Roslaginmahongin etuna on, puhtaaseen tervaan n\u00e4hden se ettei se tahmeaksi. Monien mielest\u00e4 my\u00f6s sen kes\u00e4inen tuoksu on merkitt\u00e4v\u00e4 etu. Antiikkiverstaan verkkokaupasta saa valmiiksi s\u00e4vytettyn\u00e4 Roslaginmahonkia mustaan, harmaaseen sek\u00e4 kullanruskeaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Maalaaminen tervalla<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Harjaa pinta puhtaaksi p\u00f6lyst\u00e4, roskista ja liasta. Jos kysymyksess\u00e4 on vanha puupinta, niin ly\u00f6 naulat puuhun sis\u00e4lle ja poista mahdolliset ter\u00e4v\u00e4t esineet. Raaputa vanha krakeloitunut terva pois. T\u00e4m\u00e4 onnistuu parhaiten kun puunpinta on auringossa l\u00e4mmennyt.<\/p>\n\n\n\n

Kun kysymyksess\u00e4 on uuden puupinnan ensitervaus niin l\u00e4mmit\u00e4 terva vesihauteessa juoksevaksi jotta se imeytyy huokosiin ja kyll\u00e4st\u00e4\u00e4 puun.<\/p>\n\n\n\n

Tervan tai Roslaginmahongin levitys kannattaa tehd\u00e4 joko kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai alku kes\u00e4st\u00e4 jolloin puu on kuivimmillaan ja ilma l\u00e4mmint\u00e4. K\u00e4sittely tulee uusia syksyll\u00e4 viile\u00e4ss\u00e4 mutta kuivassa keliss\u00e4. K\u00e4yt\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in mielell\u00e4\u00e4n tervasta kylmemp\u00e4\u00e4 ja paksumpaa seosta joka peitt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n pinnan paremmin. Roslaginmahonkia voi levitt\u00e4\u00e4 l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sellaisenaan pintaan. Kaksi kertaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n k\u00e4siteltyn\u00e4 puunpinnasta alkaa tulla vett\u00e4 hylkiv\u00e4. Uusi pinta vasta kun se on hyvin kuivunut. Suuriin pintoihin l\u00f6ytyy k\u00e4tev\u00e4t terassisivellin johon saa varren. Roslaginmahongin levitys tapahtuu sianharjas- tai puolikuitusiveltimell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Perinteinen tervapensseli on nelikulmainen tervasuti mutta maalauksen voi my\u00f6s suorittaa tavallisella sianharjas siveltimell\u00e4. Perinteinen k\u00e4sien puhdistusaine tervauksessa on ollut todellakin voi. Rasva irrottaa tervan, mutta pellava\u00f6ljysaippua on viel\u00e4 tehokkaampaa ja tuntuu ehk\u00e4 luontevammalta. Hiero k\u00e4siin nestem\u00e4ist\u00e4 pellava\u00f6ljysaippuaa ja huuhtele, samalla tavalla voit my\u00f6s puhdistaa siveltimet. K\u00e4yt\u00e4 lis\u00e4ksi kiehuvaa vett\u00e4 johon voit kastaa siveltimet pellava\u00f6ljysaippualla vaahdottuina. N\u00e4in niist\u00e4 tulee kuin uudet.  Tervan tuoksuista kes\u00e4\u00e4!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puuterva Tervaus on todenn\u00e4k\u00f6isesti tuhatvuotinen ulkopintojen k\u00e4sittely perinne. Tervattuja pintoja on s\u00e4ilynyt meid\u00e4n p\u00e4iviimme asti, l\u00e4hinn\u00e4 kirkoissa lautaseiniss\u00e4 ja paanukatoissa. Avoin puutynnyri seisoi joka talossa pihalla, ainakin maaseudulla. Koska ennen vanhaan k\u00e4siteltiin, kaikkea mahdollista, tervalla ty\u00f6kaluista savupiippuihin ja hevosrattaisiin. Yksi erikoismuoto tervasta on nk. roslaginmahonki joka on sekoitus tervasta ja pellava\u00f6ljyst\u00e4. Roslaginmahonkia k\u00e4ytettiin pintoihin jotka<\/p>\n

Read More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-626","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lukijakysymyksia-perinnerakentamiskeskusfi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/626","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=626"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/626\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":631,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/626\/revisions\/631"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=626"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=626"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=626"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}