{"id":633,"date":"2023-05-28T12:11:43","date_gmt":"2023-05-28T12:11:43","guid":{"rendered":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/?p=633"},"modified":"2023-05-28T12:13:07","modified_gmt":"2023-05-28T12:13:07","slug":"tutkimustavat-ja-analysointi-ncs-mika-se-vari-on","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/2023\/05\/28\/tutkimustavat-ja-analysointi-ncs-mika-se-vari-on\/","title":{"rendered":"Tutkimustavat ja analysointi NCS, mik\u00e4 se v\u00e4ri on?"},"content":{"rendered":"\n

Kuvat ja tekstit copyrights Wilma Patom\u00e4ki konservaattori alalla 32 vuotta <\/p>\n\n\n\n

\"perinnerakentamiskeskus<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

Mihin tieteemme alan tulkintoja ja tutkimuksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ajatuksia miten sit\u00e4 voisi kehitt\u00e4\u00e4 tieteen\u00e4 kustannus tehokkaaksi tutkimustavaksi , joka johtaa syv\u00e4llisempiin analysointeihin. Asiaa on jo esity\u00f6n\u00e4 k\u00e4sitelty aiemmissa artikkeleissani,  josta ilmenee ett\u00e4 Suomessa tulkintojen ja tutkimusten tieteellinen luotettavuus v\u00e4ritutkimuksille ja pigmenttianalyyseille kaipaisi raporttien yhtenev\u00e4isyytt\u00e4. Todistetaan menetelmien erilaisuus nelj\u00e4ss\u00e4 eri konservointity\u00f6ss\u00e4, jotka on raportoitu, analysoitu sek\u00e4 tutkimusty\u00f6n\u00e4 tehty laaja tutkimus ja dokumentointi. Syy,  joka voi aiheuttaa tulkintavirheit\u00e4 dokumentteja tehdess\u00e4. on siis ongelman ratkaisu vai onko? Mik\u00e4 on syy ja mist\u00e4 se voisi johtua tai johtuu vai onko syyt\u00e4?<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

Tulkinnoissa konservointit\u00f6iss\u00e4 ei yleisesti oteta  riitt\u00e4v\u00e4sti huomioon aineettomia kulttuuriperim\u00e4tietoja. Keskityn lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden yhteisvaikutusta ongelman ratkaisuksi sek\u00e4 yhten\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n standardoiduiksi metodeiksi tutkimustapoja ja tutkimustekniikkaa v\u00e4lineineen ty\u00f6maalle tai ty\u00f6huoneisiin. Tavoitteena helpottaa analysointia eri tasoilla ja kehitt\u00e4\u00e4 dokumentointia koko ajan nykyp\u00e4iv\u00e4n tekniikoihin ja tutkimustapoihin joiden kautta tulkinnat ovat laadukkaampia sek\u00e4 helpommin pilkottavissa osiin ja tulkittavissa eri kokonaisuuksiin. Tutkin tapoja tulkata autenttisesti heritologian ja kulttuurihistorian yhteisvaikutusta sek\u00e4 artesaanity\u00f6n k\u00e4denj\u00e4lki\u00e4 v\u00e4ritutkijan ty\u00f6kaluiksi.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\"hello<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

V\u00e4lineist\u00f6 on siis luokiteltava siin\u00e4 miss\u00e4 tutkimusl\u00e4ht\u00f6kohta tai sen laajuus, standardiksi kulttuurihistoriallisin menetelmin, jonka kautta tulee sertifioidut luovat analysoijat, konservaattorit joiden tulee osata monialaisesti tulkata ja tutkia itse. Voidaanko puhua luovuudesta , totta kai koska luovuutta on monenlaista mutta tutkimus perustuu aina faktoihin joiden mukaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n asia ja konteksti.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n

Vastaamme ongelmaan, joka on todenn\u00e4k\u00f6isesti meid\u00e4n kaikkien yhteinen jotka k\u00e4yt\u00e4mme v\u00e4ri\u00e4 ty\u00f6ksemme: Miten v\u00e4rin tulisi olla yksiselitteisesti merkitty, m\u00e4\u00e4ritelty. Onko v\u00e4rin alkuper\u00e4ll\u00e4 v\u00e4li\u00e4 tutkinnassa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

Millaiset seikat vaikuttavat, n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n v\u00e4riin seh\u00e4n on fyysisiin faktoihin perustuva psykologinen tapahtuma joka t\u00e4ytyy kyet\u00e4 todistamaan tieteellisesti m\u00e4\u00e4ritellen, kulttuurihistorialliseksi faktaksi konservaattorin ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

Tutkimus on kuitenkin arvokas usein ainutkertainen tapahtuma, kulttuurihistorialliseen dokumentointiin ja n\u00e4kyviin v\u00e4reihin, tunnelmiin, tekniikoihin sek\u00e4 yleisilmeen todentamiseen. Kuinka saamme sen luotettavasti dokumentoitua niin ett\u00e4 my\u00f6s eri lukija sen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 samalla tavalla, m\u00e4\u00e4ritellen standardeilla. Virheidenkin my\u00f6nt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 siis, ett\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 tehneens\u00e4 virheen ja ennen kaikkea miten se tulisi korjata. Analysointi tarvitsee sertifioinnin ja laatuj\u00e4rjestelm\u00e4n ett\u00e4 se on luotettavaa ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti luettavissa erilaisista tutkimustuloksista tutkimuksena asiasta jossa kaikki ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t mit\u00e4 on tutkittu ja mist\u00e4 ja ett\u00e4 se on luotettavasti tutkittu ottaen huomioon tietyt standardit sovituista tutkimustavoista ja tekniikoista.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\"\"
V\u00e4ritutkimusten pohjana ovat aina vanhat tutkimukset ja nykyhetki , esilleottoja sek\u00e4 rakennushistoria<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

T\u00e4t\u00e4,  olisi pyritt\u00e4v\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 tarkemmaksi sek\u00e4 verrata muiden pohjoismaiden  sek\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 tapoja toisiinsa , onko se yhtenev\u00e4\u00e4 vai tuleeko sora\u00e4\u00e4ni\u00e4 kun syvemmin analysoidaan. Tiettyihin asioihin voidaan luokitella standardeja tutkimusty\u00f6h\u00f6n mutta on eri maissa , kulttureissa ja muista syist\u00e4 my\u00f6s asioita jotka voivat olla syy tutkimusty\u00f6n erilaisuuteen.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\"Rikalanm\u00e4ki<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

Miten kulttuurihistorialliset eroavaisuudet sittten vaikuttavat vai voidaanko sano niit\u00e4 olevan kuka ne sitten luokittelee.  Helsingin Yliopistossa on k\u00e4sitelty henkil\u00f6n persoonan vaikutusta ohjeistuksen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 kun taas Turun Yliopisto on k\u00e4sitellyt my\u00f6s kulttuurin vaikutusta tekij\u00e4\u00e4n.  Jyv\u00e4skyl\u00e4n Yliopisto museolgian ja heritologian  vaikutusta v\u00e4ritutkimuksissa ja luokitellut tutkinnan asteita ja normeja numeraaliseksi jonka kautta tilattaisiin tutkimus taso numerolla joka on standardi. N\u00e4iden yhdist\u00e4minen sek\u00e4 suomalaisen k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isyyden tekij\u00f6iden aineettomien taitojen tietojen ja tapojen kautta tulisi tehd\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi kokonaisuudeksi , laajemmin, jossa voimme tarkastella tutkijan metodeja kaikkeen ja luoda siit\u00e4 k\u00e4sikirja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n konservaattoreille jotka moniammatillisina  kulttuurialan erikoisosaajina sitten ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n voisivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 , jonka kautta saisimme sertifioituja tekij\u00f6it\u00e4 kent\u00e4lle tutkijan apulaisiksi.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n

Analysointi tarvitsee sertifioinnin ja laatuj\u00e4rjestelm\u00e4n ett\u00e4 se on luotettavaa,  kuten rakennusalalla ja maalausalalla on jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 RYL, samalla kunnioittaen ty\u00f6mme erikoispiirteit\u00e4, historiallista taustaa sek\u00e4 aineetonta perim\u00e4tietoa. Pintak\u00e4sittelyiden historian selvityksen j\u00e4lkeen,  sit\u00e4 usein toistetaan replika – maalilla ja siihen sis\u00e4ltyy reseptiikkaa. Kuinka luotettavasti pystymme sit\u00e4 toteuttamaan sek\u00e4 analysoimaan jo olemassa olevaa eri tavoin. Jos ei, l\u00f6ydy luotettavaa historiaa vaan tulkitsemme sit\u00e4, tulkintaa ei voi vied\u00e4 liian syv\u00e4lliseksi vaan sen tulee olla my\u00f6s faktoihin perustuvaa.  <\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

Silloin faktat on kemiallisesti ja mikroskoopin avulla teht\u00e4vi\u00e4. Kehitet\u00e4\u00e4n siis teoriassa tarkennuksia, jotta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 voidaan toteuttaa. Verrataan muiden Pohjoismaiden dokumentointia Suomalaiseen analysointiin. Millaiset vaikutukset sitten, ovat kulttuurihistoriallisella eroavaisuudella, voidaanko niit\u00e4 tulkita niin ett\u00e4 sill\u00e4 on merkityst\u00e4. Voiko virheen korjata vai toistetaanko sit\u00e4 vuosisata, kysymys on konservaattorin, mahdollisen ty\u00f6n toteuttajan ja tutkijan vastuusta antaessaan analysointeja muiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Niit\u00e4 on kaikkien kyett\u00e4v\u00e4 tulkitsemaan samalla tavalla jos ja kun niill\u00e4 perusteilla tehd\u00e4\u00e4n ty\u00f6ohjeita.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n

V\u00e4rist\u00e4, voimme aina olla my\u00f6s hiukan eri mielt\u00e4. Tulkitaan voidaan siis sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 v\u00e4ri , se jonka silm\u00e4 havannoi ja se perustuu my\u00f6s mahdollisesti maalaustekniikkaan. T\u00e4ss\u00e4 tutkielmassani on tarkoitus luoda k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormeja dokumentteihin ja faktoihin, j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 ja johdonmukaista etenemistapaa, jolla pyrit\u00e4\u00e4n tuottamaan uutta ja t\u00e4smennetty\u00e4 tietoa valitusta tutkimusaiheesta.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

Konservointitiede on Suomessa nuorta, vasta vuodesta 1984 alkaen, tulin itse mukaan vuodesta 1987. Pohjoismaiden konservaattoriliitto aloitti toimintansa samoihin aikoihin. T\u00e4m\u00e4 tutkimukseni on tulkintaani, joka l\u00e4htee henkil\u00f6kohtaisesta ajatuksesta sek\u00e4 kolmenkymmenen vuoden kokemuksesta ja aineellinen sek\u00e4 aineeton historia johdattelee muodostuneeseen k\u00e4sitykseen. L\u00e4ht\u00f6kohta on ett\u00e4 oma tulkinta on kirjoitettava auki uskottavasti muillekin tutkijoille, antaa jopa ty\u00f6ohjeita. Tutkimuksessani k\u00e4yt\u00e4n luomaani asiantuntemusta tekemieni artesaanit\u00f6iden kautta, loin itse uusia tapoja lukea l\u00e4hteit\u00e4 luovasti uusin tekniikoin  jo aiemmassa tutkimuksessani ja olen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 niit\u00e4 tapoja kokeillut vuodesta 2002.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n

Samalla tukeutuen dokumentteihin kohteista sek\u00e4 kulttuurihistorian tuntemukseeni sek\u00e4 eri asiantuntijoiden n\u00e4kymyksiin samoista asioista. Totean aiemmin esitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 asioita yhden henkil\u00f6n lliian suuresta vaikutuksesta alaan tai tutkimukseen josta voi tulla virhe arvoiden kautta toistuvaa virhett\u00e4 vuosikymmeni\u00e4. Mit\u00e4 tarkoitan, t\u00e4ss\u00e4 yksi esimerkki,  sellainen asia tuli eteeni,  oliko esimerkiksi eritt\u00e4in tunnettu kirkkojen korjaaja Thorvall Lindqvist ollut ammattilainen tulkitsemaan maalipintoja 1950 \u2013 luvulla. Toistammeko mahdollisia virheit\u00e4 viel\u00e4 70 vuotta my\u00f6hemmin vai oliko h\u00e4n tekem\u00e4ss\u00e4 alunperinkin,  jotain experimentti\u00e4 oman edun kannalta hy\u00f6ty\u00e4 saadakseen. Miten tulkitsemme t\u00e4m\u00e4n tiedon. H\u00e4nt\u00e4 on pidetty dokumentoijana ja historioitsijana aikanaan ja h\u00e4nen nimell\u00e4\u00e4n on er\u00e4s v\u00e4ritehdas tehnyt v\u00e4rikartaston. T\u00e4h\u00e4n l\u00e4hdemateriaaliin jonka sain haltuuni jotta voisin perehty\u00e4 er\u00e4\u00e4n kirkon v\u00e4reihin ja niiden analyyseihin ennen ty\u00f6ni aloittamista olikin vain yksi A 4 jossa kerrottiin k\u00e4ytetyn punaista ja valkoista.  Tutkittuani asiaa muuta ei l\u00f6ytynyt, kun itse otin n\u00e4ytteit\u00e4 ja pelk\u00e4ll\u00e4 mikroskoopilla n\u00e4in ja testien kautta vahvistin  voisin sanoa ettei h\u00e4n ollut kiinnostunut historiallisesta selvityksest\u00e4 vaan uusinta maalaus urakasta , maalarimestarina. N\u00e4in siis asia on t\u00e4ysin eri kuin yleisesti tunnettuna tosiasiana  pidetty asia. Oma v\u00e4ritutkimus \u2013 ja dokumentointi antoi, voidaan uskoa ettei h\u00e4n ollut maalari vaan h\u00e4n olikin teoreetikko,  joka aikakautena jolloin ei ollut s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tai koulutusta alalle, alkoi itse tulkita menneisyytt\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n

Lis\u00e4ksi h\u00e4n k\u00e4ytti aivan uusinta uutta maalityyppi\u00e4 ja loi t\u00e4ysin uuden k\u00e4denj\u00e4ljen kirkkomaalarina . Kirkosta l\u00f6ytyi muutakin uutta tietoa ja n\u00e4k\u00f6kulmaa aiempaan aineistoon tutkimuksieni perusteella, pystyin vahvistamaan ett\u00e4 triptyykin maalannut taiteilija olikin itse maalannut my\u00f6s alttarikaiteet ja pylv\u00e4\u00e4t.  N\u00e4m\u00e4 oli kuuluisa kirkkomaalari maalannut  sen ajan aikakaudelle tyypililsesti vahvasti ylisiottaen alkydimaalilla p\u00e4\u00e4lle , mit\u00e4 ilmeisemmin seurakunnan tahdosta. Asiakas tilasi uudistusty\u00f6n ja kirkko jatkoi toimintaansa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

Kulttuurihistoriallisesti arvokasta uutta tietoa, on siin\u00e4 ennen kaikkea my\u00f6s k\u00e4ytetyt v\u00e4rit ja pigmentit ja maalaustekniikka. Niiden analysointi suoraan nykytekniikalla ja luodulla j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 ei ollutkaan mahdollista tulkata uudeksi v\u00e4riksi. Tarvitaankin historiallista otetta.  Tutkimukseni tavoite on tehd\u00e4 v\u00e4ri mahdolliseksi, selvitt\u00e4\u00e4 maalityyppi tiettyihin aikakausiin ja resepti sen v\u00e4rin aikaan saamiseksi sill\u00e4 maalityypill\u00e4 joten reseptej\u00e4 on siis useita. Ensin sen maalityypin reseptiikka ja sitten v\u00e4rin reseptiikka joka perustuu pigmentteihin ja niiden alkuper\u00e4\u00e4n tai saatavuuteen sek\u00e4 myrkyllisyyteen.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n

Eri n\u00e4k\u00f6kulmien kautta n\u00e4it\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 seikkoja otan huomioon erilaisten kulttuurihistoriallisten tutkimusmenetelmien soveltamisessa lopullisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n l\u00f6ytymiseksi. Meid\u00e4n tutkimuskohteet eiv\u00e4t koskaan ole autenttisia vaan niiss\u00e4 on sovellettava aiempaa tietoa ja historiallisia tosiasioita. Nyky\u00e4\u00e4n on otettava my\u00f6s huomioon mahdollisen aiemman tutkijan koulutustausta ja aiemmat muut h\u00e4nen raportit jotta tied\u00e4mme mink\u00e4 tasoisia ne ovat olleet ja mihin on perustunut tapa dokumentoida v\u00e4rit\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

 Kuten mist\u00e4 v\u00e4rikartastosta on malliv\u00e4rit otettu, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 standardia NCS aitoja v\u00e4rimallipaloja vai rautakaupasta noudettuja jonkun maalitehtaan v\u00e4rikartan osia joissa on NCS-koodi. T\u00e4m\u00e4 on vain yksi ongelma,  mutta eritt\u00e4in ratkaiseva koska siin\u00e4 tulee esiin ensimm\u00e4isen\u00e4 painotuotteen laatu jolla v\u00e4rikortit on painossa painettu. T\u00e4m\u00e4 ei taas ole konservaattorille mairittelevaa jos niit\u00e4 on k\u00e4ytetty ilmaisn\u00e4ytteit\u00e4 rautakaupoista tai tutkiva maalausliike antaa s\u00e4vyj\u00e4 NCS lukulaitteella tarkistamatta niit\u00e4 sek\u00e4 laitteiston kalibrointi ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n aiheuttamat viat lukuvirheet. Niit\u00e4 ei tule jos tarkistus tehd\u00e4\u00e4n samaan aikaan k\u00e4ytt\u00e4en suurta NCS v\u00e4rikartaston kortistoja. Ainoat oikeat kortit ovat NCS tekniikan valmistamat ja myydyt v\u00e4rikortistot jotka ovat sovittuja standardeja , kaikilla samat ja helposti tarkistettavissa ja saatavilla. Lis\u00e4ksi niit\u00e4 saa lis\u00e4\u00e4 aina saman v\u00e4risin\u00e4 kortteina,  kalibroituina painotuotteina.  N\u00e4in virhe ei tule my\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00f6laitteiden kalibroinnin puutteista.<\/p>\n\n\n\n

\n
\n

Olen tutustunut eri tekniikoihin ja  painotaloihin ja teknisesti on viel\u00e4, se ongelma kun painetaan v\u00e4rikartasto niin ei voi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 vain yht\u00e4 v\u00e4ri\u00e4 kerrallaan vaan kaikki sen sivun v\u00e4rit saavat saman s\u00e4\u00e4d\u00f6n.  T\u00e4m\u00e4n takia ne ovat kortisto.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

N\u00e4it\u00e4 kaikkia yhdist\u00e4\u00e4 tietyt tekij\u00e4t, rytmi. Olen n\u00e4it\u00e4 analysoinut jo aiemminkin vuosina 2005 – 2019 ja esitellyt tutkimusta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta kuin nyt. Oivallus tuli kun vertasin n\u00e4it\u00e4 kohteita kesken\u00e4\u00e4n ja n\u00e4in ett\u00e4 niist\u00e4 saa konservaattorin tutkimuksiin luotua v\u00e4ridokumentointiin s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, koska tietyt asiat toistuvast  ja historiallisiin faktoihin perustuvien dokumenttikorttien kanssa luotettavaan tutkimustulokseen jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eri tutkimuksiin ja eri k\u00e4ytt\u00e4jien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n

 N\u00e4m\u00e4 ovat olleet tutkintani kohteita joihin minulla on ollut kunnia osallistua ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ainutlaatuista tietoa v\u00e4reist\u00e4 sek\u00e4 vahvistanut k\u00e4sitett\u00e4 kulttuurihistoriallinen maalaustapa ja k\u00e4sialaan joka tulee aikajaksojen kehityskulkuna esille kolmenkymmen vuoden aikana jossa olen itsekin maalarimestarina maalannut 1998 alkaen ja ennen sit\u00e4 restauroijana. Olen my\u00f6s haastatellut ja tuntenut monia restaurointialan yritt\u00e4ji\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 vuosikymmenien varrella ja kaikilla meill\u00e4 on sama kokemus asiasta. Raportit tarvitsevat luotettavuutta aiemmat kirjoittajat  eiv\u00e4t ole ottaneet kantaa samoihin asioihin kuin min\u00e4. He puhuvat vain yleisell\u00e4 tasolla menem\u00e4tt\u00e4 yksityiskohtaan tekij\u00f6iden k\u00e4denj\u00e4ljen ja tekniikoiden vaikutuksesta silm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4n v\u00e4riin , seh\u00e4n on se mit\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n. Tilastotieteellisesti on siis tutkimukseni aihe p\u00e4tev\u00e4, ongelma on olemassa ja havaittu mutta ei viel\u00e4 ratkaistu. V\u00e4rit muodistuvat ja muuttuvat eri aineiden ja pigmenttien vaikutuksesta tai vain eri henkil\u00f6 tekee maalausty\u00f6n jokaisen maalarin k\u00e4denj\u00e4lki on erilainen. Kulttuuri-ilmi\u00f6n\u00e4 voidaan viel\u00e4 tutkia mit\u00e4 tekee koulutus k\u00e4sialaan. Kuinka paljon menneisyys on muokannut nykyisyytt\u00e4. Piirteiden ja tunnusmerkkien m\u00e4\u00e4rittelyyn kuuluu kulttuuristen ominaisuuksien tunnusmerkkien m\u00e4\u00e4rittely merkityssuhteiden tutkimiseen, t\u00e4t\u00e4 on nimenomaan eri maalaustekniikat jotka pit\u00e4isi my\u00f6s pysty\u00e4 luokittelemaan konservaattorille ty\u00f6v\u00e4lineeksi dokumentointia varten, j\u00e4lkipolville v\u00e4ritutkimusta samalla tehden. T\u00e4m\u00e4 on samalla muistitietohistorian dokumentointia. Edellytet\u00e4\u00e4n aina ett\u00e4 tietoon kuuluu kaksi asiaa: kokemusper\u00e4isen alkuper\u00e4isaineiston tieto sek\u00e4 teoreettiset k\u00e4sitteet joiden perustella voidaan luokitella jo saatua tietoa historian eri aikakausiin sek\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 sit\u00e4 tieteellisesti. K\u00e4yt\u00e4n siis aineistol\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4, jo tehtyj\u00e4 tutkimuksiani. Kulttuurihistoriallisten tutkimusmenetelmien tuomaa teoreettista pohjaa, jolla l\u00f6yd\u00e4mme aikakausiin tyypillisi\u00e4 piirteit\u00e4. Niit\u00e4 analysoimalla l\u00f6yd\u00e4mme vastauksia.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

T\u00e4m\u00e4 tieto on faktaa joka on todistettu tutkimuksilla mutta konservointiala tarvitsee tieteen alana kehityst\u00e4 tulkitsemiseen ja tiedon analysointiin my\u00f6s luovasti samalla tavalla. Tekemill\u00e4ni tutkimuksilla tarkoitan j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 ja johdonmukaista etenemistapaa, sill\u00e4 pyrin tuottamaan uutta ja t\u00e4smennetty\u00e4 tietoa tutkimusaiheesta, joka johtaa tutkimisen lis\u00e4\u00e4miseen analyysien kautta konservaattorin ty\u00f6ss\u00e4.  Mottona on my\u00f6s ettei samaa virhett\u00e4 toistettaisi vuosikymmeni\u00e4 vaan ett\u00e4 ne virheetkin l\u00f6ydyttyn\u00e4 korjataan dokumentoiden  ja kirjataan miss\u00e4 on k\u00e4ytetty ja mit\u00e4 sille voidaan tehd\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Tulee muistaa ettei aina ole korjattavissa tilannetta joka on syntynyt aiemmin \u2013 tutkijalla on ainutlaatuinen tilaisuus tehd\u00e4 tutkimusty\u00f6 silloin kun kohde on siin\u00e4 kunnossa tai sill\u00e4 tavalla esill\u00e4 ett\u00e4 se on mahdollista ja viel\u00e4 olemassa. Maailma muuttuu sek\u00e4 sattuu ja tapahtuu ja historiakin on ainutkertaista ja katoavaista jota ei voi aina palauttaa.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuvat ja tekstit copyrights Wilma Patom\u00e4ki konservaattori alalla 32 vuotta Mihin tieteemme alan tulkintoja ja tutkimuksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ajatuksia miten sit\u00e4 voisi kehitt\u00e4\u00e4 tieteen\u00e4 kustannus tehokkaaksi tutkimustavaksi , joka johtaa syv\u00e4llisempiin analysointeihin. Asiaa on jo esity\u00f6n\u00e4 k\u00e4sitelty aiemmissa artikkeleissani,  josta ilmenee ett\u00e4 Suomessa tulkintojen ja tutkimusten tieteellinen luotettavuus v\u00e4ritutkimuksille ja pigmenttianalyyseille kaipaisi raporttien yhtenev\u00e4isyytt\u00e4. Todistetaan<\/p>\n

Read More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-633","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lukijakysymyksia-perinnerakentamiskeskusfi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/633","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=633"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/633\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":640,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/633\/revisions\/640"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=633"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=633"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=633"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}