{"id":660,"date":"2024-04-11T09:58:13","date_gmt":"2024-04-11T09:58:13","guid":{"rendered":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/?p=660"},"modified":"2024-04-11T09:58:13","modified_gmt":"2024-04-11T09:58:13","slug":"kalkin-sammuttaminen-ja-kaytto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/2024\/04\/11\/kalkin-sammuttaminen-ja-kaytto\/","title":{"rendered":"Kalkin sammuttaminen ja k\u00e4ytt\u00f6"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n

Kalkki on vanhin voitehista , sopii moneen kest\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ja helposti uusittavissa. Aito kalkki ja oikein maalattuna ei hilseile vaan kuluu pois ja voidaan lis\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Kuva rummusta jossa kalkkikivi jauhaantuu kalkkitahnaksi ja kuumenee veden ja kalkin kemiallisessa reaktiossa. Kuva Gotlannista.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

Kalkkikive\u00e4 on maaper\u00e4ss\u00e4 kiven\u00e4 jota myyd\u00e4\u00e4n sammutettuna tahnana ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n maalina tai laasteissa osana laastia tai kalkkilaastina jossa on hiukan hiekkaa mukana. Sammuttaminen on teht\u00e4v\u00e4 aina huolella mutta perinteisesti muurarit pitiv\u00e4t kivi\u00e4 mukanaan josta sulattamalla veteen tekiv\u00e4t itselleen tahnaa. T\u00e4m\u00e4 on karkeaa siin\u00e4 on kivisiruja mukana eik\u00e4 sovellu kalkkimaalaamiseen eik\u00e4 suoraan rappaamiseenkaan vaan se pit\u00e4\u00e4 siivil\u00f6id\u00e4 hyvin. <\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\n

Sammutettua kalkkitahnaa hankkimalla 10 l astioissa on syyt\u00e4 aina tarkistaa sen laatu sek\u00e4 karkeus aste. Kalkkimaaliin tulee liottaa kalkkivett\u00e4 joka j\u00e4\u00e4 sammutetun kalkkitahnan pintaan kun siihen ensin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n vett\u00e4 ja annetaaan seist\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\"\"
Rummussa kalkkikive\u00e4 jo pienentyneen\u00e4 , odottaa vett\u00e4 lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"
Vett\u00e4 lis\u00e4tty kalkkikiven joukkoon , hello world- artikkelit perinnerakentamiskeskus.fi konservaattori Wilma Patom\u00e4ki <\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\n
\"\"
Kalkkikivet kiehuu ja poksahtaa rikki ja alkaa muodostua veden kanssa kalkkitahnaa, hello world – artikkelit perinnerakentamiskeskus.fi konservaattori Wilma Patom\u00e4ki <\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

Kalkkitahnaksi poksahtaneet kivet ovat siis kuumia ja kun vesi ja kalkki yhtyy alkaa vesi kiehua ja h\u00f6yrysty\u00e4. Veden kuumeneminen rikkoo kivet ja ne poksahtaen hajoavat pieneksi ja rumpu hiert\u00e4\u00e4 ne veden kanssa rakeaksi tahnaksi jota t\u00e4ytyy siivil\u00f6id\u00e4. Siit\u00e4 erotetaan kivimurut sek\u00e4 karkeudet hienosiivil\u00e4ss\u00e4 k\u00e4si menetelmin.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"Siivil\u00f6id\u00e4\u00e4n
hieno siivil\u00e4 puusta <\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\n
\"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kalkin-sammuttaminen-ja-kaytto-hello-world-artikkelit-konservaattori-wilma-patomaki-kuvaaja-wilma-patomaki-1-4.jpg\"
Kalkki kivet hiertyneet tahnaksi rummussa kuumenmisen j\u00e4lkeen <\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\n
\"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kalkin-sammuttaminen-ja-kaytto-hello-world-artikkelit-konservaattori-wilma-patomaki-kuvaaja-wilma-patomaki-1-4.jpg\"
perinnerakentamiskeskus.fi https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/04\/Kalkin-sammuttaminen-ja-kaytto-hello-world-artikkelit-konservaattori-wilma-patomaki-kuvaaja-wilma-patomaki-1-4.jpg<\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\n
\"perinnerakentamiskeskus.fi
Kalkattua sein\u00e4\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6johdolla p\u00e4\u00e4skyset ihailevat valmista pintaa <\/figcaption><\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

Kun kalkki on j\u00e4\u00e4htynyt sen levitt\u00e4miseen maaliksi tarvitaan kalkkivett\u00e4 jonka saa tahnan pinnalta ja sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vett\u00e4 , sekoitetaan ja annettaan olla y\u00f6n yli. Kaada pintaa kertynyt vesi erilleen ja toista sama. Kalkkivedell\u00e4 kastellaan kaikki pinnat ennen maalausta ja maalataan vahvemmalla kalkkivedell\u00e4 , yleens\u00e4 noin 5-50 kertaa, riippuen tilanteesta. L\u00e4ht\u00f6kohta on mit\u00e4 enemm\u00e4n kertoja sen s\u00e4\u00e4nkest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 on maalausty\u00f6n lopputulos.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\n
\n

Kalkkimaalia voi s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 aidoilla pigmenteill\u00e4 , muista ett\u00e4 kalkki on alkaalista ja muuttaa heikkoja pigmenttej\u00e4 sek\u00e4 on aina valkoista ensin, joka vaikuttaa kalkkimaalien s\u00e4vyihin. Kalkki ennen sammutusta h\u00f6yrystyy voimakkaasti veteen yhtyess\u00e4\u00e4n , t\u00e4m\u00e4 h\u00f6yry on my\u00f6s alkaalista. Kalkkimaali valuessaan puupinnoille tai maalatuille pinnoille kuten pellit ja sy\u00f6ksytorvet j\u00e4tt\u00e4\u00e4 se j\u00e4lki\u00e4 jotka eiv\u00e4t l\u00e4hde pois. Suojaa aina kohde huolella.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kalkki on vanhin voitehista , sopii moneen kest\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ja helposti uusittavissa. Aito kalkki ja oikein maalattuna ei hilseile vaan kuluu pois ja voidaan lis\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Kuva rummusta jossa kalkkikivi jauhaantuu kalkkitahnaksi ja kuumenee veden ja kalkin kemiallisessa reaktiossa. Kuva Gotlannista. Kalkkikive\u00e4 on maaper\u00e4ss\u00e4 kiven\u00e4 jota myyd\u00e4\u00e4n sammutettuna tahnana ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n maalina tai laasteissa<\/p>\n

Read More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-660","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lukijakysymyksia-perinnerakentamiskeskusfi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/660","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=660"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/660\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":682,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/660\/revisions\/682"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=660"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=660"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=660"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}