{"id":724,"date":"2025-01-05T11:10:46","date_gmt":"2025-01-05T11:10:46","guid":{"rendered":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/?p=724"},"modified":"2025-01-05T11:11:48","modified_gmt":"2025-01-05T11:11:48","slug":"valurautahellan-kunnossapito","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/2025\/01\/05\/valurautahellan-kunnossapito\/","title":{"rendered":"Valurautahellan kunnossapito"},"content":{"rendered":"\n

Puuhella- kodin syd\u00e4n copyrights Wilma Patom\u00e4ki teksti ja kuvat<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iset valurautahellat tulivat taloihin 1840-luvulla. Niiss\u00e4 oli sis\u00e4osa tiilt\u00e4 joka oli vuorattu valuraudalla. T\u00e4m\u00e4n takia ne olivat eritt\u00e4in tehokkaita varaavia l\u00e4mm\u00f6nl\u00e4hteit\u00e4. Esteettisyys oli otettu huomioon ja ne olivat eritt\u00e4in koristeellisia julkisivupinnoiltaan sek\u00e4 luukuistaan. Malli joka tulee meille yleisesti mieleen puuhelloista puhuttaessa, on 1800-luvun lopusta, uunilla ja vesis\u00e4ili\u00f6ll\u00e4 varustettuna ilman tiilisisusta. Vuosisadan vaihteessa aloitettiin my\u00f6s kaakelien asentaminen hellan takasein\u00e4\u00e4n. Suomalaiset ovat pit\u00e4neet helloistaan ja sodan j\u00e4lkeen niit\u00e4 k\u00e4ytettiin viel\u00e4 kaupunkiasuinnoissakin yleisesti.<\/p>\n\n\n\n

Puuhella on perinnetalon keitti\u00f6\u00f6n kuuluva, l\u00e4hes ehdoton asia.  Mik\u00e4\u00e4n ei ole mukavampaa kuin puuhellalla ruoan valmistus. Hella kuumenee toisista kohdista eri tavoin, jota voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi.  Sill\u00e4 on my\u00f6s eritt\u00e4in k\u00e4tev\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ruokia l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4. Hellanrenkaita voi ottaa pois paikoiltaan, jolloin tuli nuolee kattilan pohjaa,- pikakuumennus. On my\u00f6s olemassa omanlaisia kattiloita ja pannuja joissa on \u201dhellarinkula\u201d itsess\u00e4\u00e4n kiinni. Puuhellojen maailmaan kuluu paljon omia \u201dty\u00f6kaluja\u201d hellakoukku rinkuloiden nostamiseen, telineit\u00e4 hellarinkuloille, kuparisia ja valurautaisia kattiloita ja pannuja, joissa on pohjassa hellan aukon mukaisia rinkuloita. Hellojen muoto, ulkon\u00e4k\u00f6 ja valuraudan m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee riippuen vuosisadasta jolloin osat on valmistettu. Hellan ymp\u00e4rille voi siis tehd\u00e4 itselleen my\u00f6s ker\u00e4ilyharrastuksen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mik\u00e4 parasta tuo hella my\u00f6s l\u00e4mp\u00f6\u00e4 keitti\u00f6\u00f6n.  Sen l\u00e4mp\u00f6 pysyy yll\u00e4 kun laittaa pieni\u00e4 eri\u00e4 puita silloin t\u00e4ll\u00f6in luukusta sis\u00e4\u00e4n -helppoa. Ulkoa tullessa voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hellantangolle villasukat ja lapaset kuivamaan- k\u00e4tev\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka hella vie paljon tilaa keitti\u00f6st\u00e4, kannattaa se jo historiallisen arvonsa takia s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ja kunnostaa. Hellojen uunit ovat irrallisia koteloita jota tuli nuolee jatkuvasti. T\u00e4m\u00e4 kuluttaa uunin pintoja ja siksi niihin laitetaan omaa tulenkest\u00e4v\u00e4\u00e4 savilaastia. Lis\u00e4ksi savilaastilla saavutetaan tasaisempi l\u00e4mp\u00f6 uuniin. Savilaasti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s rautapurua ja vett\u00e4. T\u00e4m\u00e4 laasti muurataan ainoastaan uunikotelon ulkopuolelle hellankannen alapuolelle. Nosta kaikki hellalevyt pois paikoiltaan, nuohoa noki pois uunin p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Tee laasti valmiiksi edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jotta siit\u00e4 tulee paksua. Laasti levitet\u00e4\u00e4n lastalla noin 10-15mm paksuiseksi kerrokseksi. Anna kuivua viikko ennen seuraavaa hellan l\u00e4mmityst\u00e4. Tarkista samalla vesis\u00e4ili\u00f6n kunto, rei\u00e4t voi paikkauttaa peltisep\u00e4ll\u00e4. Vesis\u00e4ili\u00f6ss\u00e4 pit\u00e4isi olla aina vett\u00e4 kun hellaa l\u00e4mmitet\u00e4\u00e4n, n\u00e4in se ei kulu puhki. \u00c4l\u00e4 koskaan l\u00e4mmit\u00e4 hellalevyj\u00e4 punaisiksi, hehkuviksi. Valurauta ei palaudu muotoonsa ylikuumenemisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Hellan valurautapinnat mustataan aika ajoin. T\u00e4h\u00e4n tarvitset messinkiharjan, ter\u00e4svillaa, sienen, r\u00e4tin ja hellamustaa. Ruoste voidaan poistaa ter\u00e4svillalla tai messinkiharjalla hangaten . K\u00e4yt\u00e4 v\u00e4h\u00e4n \u00f6ljy\u00e4 hangatessa , pyyhi puhtaalla r\u00e4till\u00e4 irronnut ruoste pois. Jos hellassa on paljon kohoumia ja syvennyksi\u00e4 pinnassa voit ohentaa hellamusta tahnaa t\u00e4rp\u00e4till\u00e4 ja levitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 pensselill\u00e4. Aloita hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiillottaminen messinkiharjalla, rievulla tai sienell\u00e4. Kiilto voimistuu mit\u00e4 enemm\u00e4n hankaa. Hellamusta kiinnittyy lis\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen l\u00e4mmityksen aikana. Lopputuloksena tyylik\u00e4s antiikkiesine jolla on suuri k\u00e4ytt\u00f6arvo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puuhella- kodin syd\u00e4n copyrights Wilma Patom\u00e4ki teksti ja kuvat Ensimm\u00e4iset valurautahellat tulivat taloihin 1840-luvulla. Niiss\u00e4 oli sis\u00e4osa tiilt\u00e4 joka oli vuorattu valuraudalla. T\u00e4m\u00e4n takia ne olivat eritt\u00e4in tehokkaita varaavia l\u00e4mm\u00f6nl\u00e4hteit\u00e4. Esteettisyys oli otettu huomioon ja ne olivat eritt\u00e4in koristeellisia julkisivupinnoiltaan sek\u00e4 luukuistaan. Malli joka tulee meille yleisesti mieleen puuhelloista puhuttaessa, on 1800-luvun lopusta, uunilla ja<\/p>\n

Read More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[24,56,7,41,5],"class_list":["post-724","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lukijakysymyksia-perinnerakentamiskeskusfi","tag-angelniemen-verstaat-perinnerakentamiskeskus-fi-konservaattori-wilma-patomaki-https-perinnerakentamiskeskus-fi-index-php-angelniemen-verstaat-1990-alkaen","tag-lukijakysymyksia-perinnerakentamiskeskusfi","tag-www-perinnerakentamiskeskus-fi-3","tag-korjausrakentaminen","tag-www-perinnerakentamiskeskus-fi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=724"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":727,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724\/revisions\/727"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=724"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=724"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/perinnerakentamiskeskus.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=724"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}