Vinkkejä ja ohjeita talosi hoitoon tai maalamiseen yleensä pellavaöljymaalilla.
Tekstit ja kuvat Wilma Patomäki , konservaattori all copyrights
Kevät toi maalarin
Perinteinen pellavaöljymaali on kestävä maali ulkomaalaukseen. Paviljonki sai pintaansa vanhaan pihapiiriin sopivan keltaokran sävyn, kuvassa
Ennen maalit valmistettiin työmaalla tai maalarimestarin takahuoneessa. Teollistuminen on muuttanut maaleja, ja historiallisesti aidot värisävyt ovat kadonneet usealta öljymaalinkin valmistajalta. Maalien teolliset lisäaineet ovat myös muuttaneet niiden ominaisuuksia.
Vanhan tai vanhanhenkisen puurakennuksen maalaukseen sopii pellavaöljymaali, joka on sävytetty aidoin pigmentein. Öljymaali suojaa alla olevaa puuta, mutta hengittää – toisin kuin muovimaalit. Uutena maali on puolikiiltävää, mutta himmenee ajan mittaan.
Okrankeltainen paviljonki sai kevään kunniaksi uuden maalin. Pinnalle kertyneet irtoainekset harjattiin pois messinkiharjalla. Irtonainen maali kaavittiin. Hilseilleet ja kaavitut kohdat hiottiin hiekkapaperilla, ja samalla teräviä rajoja loivennettiin. Maalittomat alueet pohjustettiin ohennetulla pintamaalilla.
Maalin kunnollinen sekoittaminen on tärkeää, sillä raskas pigmenttiaines laskeutuu purkin pohjalle. Porakoneeseen kiinnitetty vispilä vatkasi maalin tehokkaasti.
Koska rakennus oli jo aiemmin maalattu ja vanha maalipinta oli kohtalaisessa kunnossa, yksi maalauskerta ohentamattomalla maalilla riitti.
Hyvään siveltimeen kannattaa panostaa. Hinta ja laatu kulkevat yleensä käsi kädessä. Siveltimen tulee vetää sisäänsä runsaasti maalia valuttamatta sitä. Öljymaalin levitykseen luontuu parhaiten perinteinen pyöreäpäinen rengassivellin. Maaliharjakset ovat parhaimillaan sianharjasta joka kestää kulutusta.
Rengassiveltimen avulla maali tarttuu hyvin, mutta sillä on vaikeata saada sileä lopputulos. Maalin tasoitukseen oikealla maalarilla onkin aina toinen sivellin, ohut ja litteä. Pikkusivellintä tarvitaan rajauskohtiin.
Levitä maali rengassiveltimellä voimakkaasti hangaten. Tasoita pinta laudan suuntaisesti, keventäen kohti ennen maalattua pintaa. Tasoittaminen varmistaa, että maalikerros on riittävän ohut. Pellavaöljymaali nahoittuu pinnasta ja kuivuu huonosti, jos sitä on liian paksusti.
Jos pidät pidemmän usean tunnin tauon, aseta siveltimet vesipurkkiin. Näin ne eivät kuivu. Tauon jälkeen siveltimet vain ravistetaan kuiviksi, ja ne ovat taas käyttökunnossa. Vaihtoehtona on kääriä siveltimet muovikelmuun. Älä laita niitä lakkabensiiniin tai tärpättiin likoamaan, silloin harjakset haurastuvat sekä se muuttaa maalia ohentamalla sitä ja valuu pensselistä pitkään helan alta pois, joten laita purkkiin vain harjakset.
Jos tauko on pitempi kuin muutama päivä tai väri vaihtuu, pensselit on puhdistettava kunnolla pellavaöljysaippualla tai tärpätillä. Kannattaa valita ympäristöystävällinen pellavaöljysaippua myrkyllisen liuottimen sijaan. Pellavaöljysaippua hoitaa aitoja sianharjas siveltimen harjaksia samalla. Vähän kulunut pensseli vastaa useaa uuttaa koska sillä on kuluman ansiosta helpompi maalata ohuesti.
Perinnetalon tai modernin talon, joka halutaan maalata perinteisesti, varteen otettavia asioita ennen maalin valintaa, teksti ja kuvat Wilma Patomäki konservaattori
Tuhannet ja taas tuhannet vanhan talon omistajat ovat astuneet harhaan muovimaalien kanssa luullen niitä hengittäviksi perinnemaaleiksi. Modernien, tiiviiden maalien mainoksissa luvataan kymmenen huoltovapaata vuotta. Valitessasi tällaisen maalin kannattaa varautua ”helvetilliseen” yhdennnentoista vuoden kohdalla. ”Sadetakissa” oleva talo voi nimittäin yhtä hyvin kuin sinä itse kuljettuasi kymmenen vuotta sadevaatteissa. On helppo tunnistaa talo joka on maalattu muovimaalilla, siellä nimittäin vaihdetaan koko talon pintalaudoitusta tai paikataan hirsiä suurilta alueilta. Totuus on, että talo joka on rakennettu oikeanlaisesta puutavarasta ja jonka katto ei vuoda kestää sateet, lumen ja auringon paisteen ilman maalia vuodesta toiseen, jopa vuosisatoja. Sinistymispilkkuja ja harmautta esiintyy laikkuina kunnes sen väri tasaantuu tumman harmaaksi. Fotolyysin ansiosta kovettunut ja pinnasta nukkaantunut hopean harmaa pinta on hylkivä ja kova ihan sellaisenaa. Kestää noin 30 vuotta että pinnasta tulee valmis. Kun halutaan talosta kauniimpi, se maalataan. Maali on ennen kaikkea siis ulkonäkö kysymys eikä pelkkä puunsuojaus. Ilmastonmuutos on vaikuttanut tähän perinteeseen niin että maalista on tullut myös iso osa puunsuojausta, uhrautuva pinta se on ollut aina. Hyvänä yleisohjeena voidaan pitää sitä että maalin on oltava heikompaa kuin maalattava materiaali. On helpompaa ja edullisempaa uusia väripinta kuin pohjamateriaalit, kuten seinän laudoitus. Historiallisista arvoista puhumattakaan.Talon ja maalin tulee siis toimia yhdessä. Siksi puutaloille käyvät aito pellavaöljymaali aidoilla pigmenteillä höylätyille pinnoille ja perinteinen aito keittomaali sahatuille pinnoille, kalkkimaali rappauksille. Aidolla tarkoitetaan perinne reseptiikkaan pitäytyvään maaliin. Kun nyt olet kiinni tässä ajatuksessani, vaikeutetaan asiaa vielä sen verran, että on olemassa monenlaisia pellavaöljymaaleja ja keittomaaleja! Aivan kuten ruokaöljyä, autoja sekä kenkiä on laadultaan monenlaisia. Perinnemaalien pitää olla valmistettuja kuten maalit tehtiin ennen vanhaan, tietty valmistustekniikkaa on modernisoitu. Maaleja jotka saavat talosi voimaan hyvin ja säilymään, pysymään kauniina vanhetessaan. Aidot maaliaineet joissa on sinkkiä mukana toimivat myös sinistäjä sienien ja lahottajasienien estona ilman erillisiä lahonsuoja aineita, valitettavasti tähänkin on eu direktiivi puuttunut sinkin määrään maalissa.
Tärkein kaikista on pellavaöljyn laatu. Pellavaöljyä on myös laadullisesti monenlaisia. Raa-asta kylämpuristetusta pellavaöljystä voidaan valmistaa ensiluokkaista ikkunakittiä ja öljyä mm. puuveneiden kyllästämiseen joka muuten tehdään kuumana jolloin se on keitettyä. Sitä vastoin keittämättömästä ei maalia tehdä. Se täytyy keittää, kauan ja tasaisessa lämpötilassa. Silloin se muuttuu keitetyksi pellavaöljyksi. Prosessi vie aikaa ja on kallis mutta sen ansiosta kuolevat useat bakteerit sekä jäämäaineet jotka muuten toimisivat homeen sekä muiden itiöiden kasvualustana ja pinnalle syntyisi mustia pilkkuja. Jos et ole aiemmin valmistanut itse maaleja älä aloita ulkopinnoista. Käyttäessäsi valmista perinnemaalia noudata aina maalitehtaan ohjeita, jokaisella valmistajalla on omat ohjeet. Maalin ominaisuudet muuttuvat jos esimerkiksi ohennat liikaa tai lisäät jotain ainetta joka ei kuulu valmistajan ohjeisiin. Pellavaöljymaali ei myöskään vaikeuta uusintamaalausta kuten useimmat modernit maalit tekevät. Pellavaöljymaali kuuluu siis perinteisesti höylätyille pinnoille kuten ovet, ikkunat, karmilaudat, listat helmiponttipaneelit sekä ulos ja sisällä. Sisällä maaleissa on eri valmistajilla omat ohjeet. Perinteisesti maalattiin samalla maalilla sisällä ja ulkona! Pellavaöljymaali joka maalataan ohuesti useilla vedoilla, imeytyy puunpintaa – muodostaen kestävän pinnan. Jopa vanha ja pehmeä puu saa pellavaöljyn tunkeutumisen ansiosta kovan pintansa takaisin. Tämän havaitsee usein ikkunapokien maalauksen yhteydessä. Maali vanhenee kevyesti liituuntumalla, krakeloitumalla pienen pieniksi halkeamiksi joita ei silmin havaitse. Loppujen lopuksi liituntuu , pois harjattavaksi. Ohentuminen vuosien mittaan on suuri etu uudelleen maalausta varten. Kun maali ohenee vähitellen itsestään, ei tarvitse poistaa vanhaa pohjaa kemikaaleilla, raaputtamalla tms. tavalla maalatessa uudelleen. Pellavaöljymaali kuuluu niihin maalityyppeihin joita voidaan maalata useita kertoja päällekkäin raaputtamatta kaikkea vanhaa maalia pois. Huoltomaalausta kannattaa tehdä vähän joka vuosi niin ei tule koskaan tarvetta koko talon maalaamiseen kerralla. Tietynlainen huoltovapaus – perinnemaalilla!
Väri – ja Pintalehti artikkeli väritutkimukset tästä
Teksti copyrights Wilma Patomäki maalia omalla reseptiikalla vuodesta 1990, myös replika – maalit
https://www.instagram.com/antiikkiverstas/
